Elämästä yleisesti voisin tällä hetkellä sanoa, että kyllä se on sukkelaa. (Sain siskoltani vinkin kirjoittaa blogia suomeksi ensiksi.) Päivät hurahtavat pikkuisen kanssa ja Islamia lisää opiskellen. Olen saanut uutta mielenrauhaa, joka auttaa jaksamaan silloin, kun on vaikeaa. On kummallista, miten "oma kansa" voi hylätä sinut siksi, että olet muslimi? Aina ei ymmärrä näiden suomalaisten mentaliteettia. Mutta onneksi kaikki saavat olla sellaisia, kuin itse haluaa ja ehkä ihmisetkin jonakin päivänä tajuavat elämän arvon ja sen, että kannattaa elää vain sitä omaa elämää. Jonakin päivinä tekisi mieli näyttää kyyläjille muutamia merkkejä, mutta Islam opettaa minua kärsivällisyyteen, olenhan Islamin kävelevä mainos, koska käytän huivia, eli on parempi minulle pitää pintani ja olla välittämättä. Eikä se oikeastaan niin edes enää häiritse, lähinnä se on hauskaa. Mutta ihmeellistä, että enemmän minua kyllä naiset mulkoilee kuin miehet, miehet ei minusta oikeastaan koskaan. Se uskonnossani onkin hienointa. Olen vain oman mieheni katseltavissa. Se suojelee minua muilta. <3
Muutamia kuvia, joita siskoni on napsinut minusta:
Rakastaisin ylikaiken olla joka päivä räikeissä väreissä ja hienoissa vaatteissa, mutta ihmiset täälläpäin ei oikeen ymmärrä sellaisia ihmisiä, enkä halua aiheuttaa pahennusta hirveästi, koska onhan Islamissa kyse siitä, että naisen ei kuulu olla hirveän näkyvä objekti, siis toki saa pukeutua hienosti, mutta tälläisessä tuulipukukansa-kylässä tuonnäköinen, kuin minä olen tuossa kuvassa, voi olla enemmänkin kuin jokin: kohteessa-juttu. :D Kun väreihin ei oikein täällä olla totuttu. ;D
Järjestin mun huivit tänään, ja olen saanut kokoon jo 47 kpl huiveja, kuitenkin olen vasta suurinpiirtein käyttänyt ulkona jotain 13-15, kun muut on aika värikkäitä ja sellaisia, että sopisi paremmin jonnekin muualle, kuin sampolaan. Useimmiten en meikkaa lainkaan vaan kuljen mustissa, jota sulaudun joukkoon. Mutta onneksi kesä aina hieman saa minut innostumaan, ja pukeudun hieman virkistävämmin, siksi kai kesää aina odotankin.
Kesässä toki on omat haasteensa, koska muslimin ei tule näyttää ihoa, kuin ehkä kädet hieman saa näkyä ja jalat nilkasta alaspäin, eli ulos lähteminen on aina hieman vaikeaa ja hidasta, kun täytyy miettiä tarkaan. Mutta en vaihtaisi tätä elämääni entiseeni vaikka mulle maksettaisiin.
Siinä kai blogipostaukseni pitkästä aikaa ja ehkä innostun päivittelemään sitä useamminkin. Hauska tapa päästä purkamaan ajatuksia! :)
- Eveliina
