lauantai 27. lokakuuta 2012

Talvi!

Hei lukijat,


Tänään on ollut todella mukava päivä kokonaisuudessaan. Aishakin nukkui puoli kymmeneen vaikeasti nukutun yön jälkeen, mikä oli ihan mukava yllätys! :) 
Ruoaksi laitoin ihanaa talvista lihapataa, jonka hautumiseen menee kolme tuntia, Aisha kävi jo tuossa välissä ulkona siskonsa Nean kanssa nauttimasta lumesta, jota niin yllättäen tuli jo lokakuussa. 
Myöhemmin Aisha ja minä mentiin ulos vielä pariksi tunniksi ja oli ihana nähdä, kun Aisha nauttii niin kovin sellaisista asioista, jotka meille muille olisi niin normaaleja. Nea otti muutamia kuviakin meistä, jotkut olivat oikein kivan talvisia. :> 
Talvi on ehdottomasti minun lempi vuoden aikani. Herään kuin horroksesta silloin, ja piristyn. On ihana haistella ilmaa ja tuntea se ihana pieni pakkasen kirpakkuus. :)
Nyt keittelin itselle mukavat kupposet kahvia, lakkasin kynnet, odottelen, että pääsen laittamaan pyykit ja teen sen jälkeen popcornia. :D Tyypillisiä rutiineita minulle. On hyvä, ettei jätä kotitöitä aamuksi, koska sitten aamu alkaa aivan totaalisessa kaaoksessa ja stressissä, olen huomannut. Ja huomenna on luvassa se kellojenkin siirtäminen, mikä vaatii kyllä taas huomisen päivän totuttelemista.
9.11. on tulossa mun ja aviomiehen ensimmäinen vuosipäivä naimisissa olevana pariskuntana. :) <3 Aika menee niin nopeasti kyllä, ajatella että Aisha ei osannut silloin edes ihan vielä kävelläkkään. Ja nyt hänkin on jo iso tyttö. Kuka olisi arvannut, että kun minä ja mieheni tapasimme silloin syksyllä 2009, päätyisimme naimisiin? Ei varmasti kovin moni. Moni ei itseasiassa edes uskonut, että meistä tulisi yhtään sen enempää, mutta onneksi yhteinen rakkaus ja intohimo piti meidät yhdessä ja lujasti ja ehdottomasti samat tulevaisuuden suunnitelmat ja elämänarvot. Olenkin useasti kiittänyt miestäni siitä, että hän todisti kyllä niille, ketkä meidän suhdetta epäilivät, että hän oli tosissaan. Minusta nyt ei tarvi edes puhua, kun olin jo myyty ensi näkemältä. :D Haha! :) Mutta onneksi kävi näin, koska nyt meillä on ihana lapsi ja ihana muu perhe, jotka kaikki ovat toistensa tukipilareita. Olemme kuin pieni yhteisö. :)) Kiitos Basri! Olet paras aviomies, paras isä ja hyvä sydäminen ihminen, joka ei pelkästään auta perhettään, vaan auttaa myös muita. <3


Alla olevat kuvat ovat vain osa, joita Nea otti. Harmi, ettei tuo lumi varmasti kauaa maassa pysy, siksi halusinkin ehdottomasti saada kuvia, kun sitä vielä on. :>







tiistai 16. lokakuuta 2012

Mietiskelyjä..

Moikka!

Tietooni on tullut hieman sellaisia asioita, mitkä pistää mut ainakin tällä erää hieman perumaan minun edellispäiväistä blogia.. Tai ainakin aion selvittää, kuka puhuu ja mitä puhuu? Todella ärsyttävää, jos yksi tietty ihminen elämässäni oikeasti kehtaa valehdella asioista niin, että koko suku menee sekaisin. :( Ja sillon myös tulee puhuttua asioista, joista ei ollutkaan varmuutta.. 
On vain niin vaivaalloista yrittää saada ihmiset periaatteessa hyväksymään itsensä uudenlaisena ihmisenä, koska en voi sanoa olevani se sama Eveliina, jotka muut menneisyydestäni tuntevat. Ja parempi niin. Ja siksi myös omat epäilykset ovat todella vahvoja, että jotkut ihmiset eivät varmasti hyväksy minua, pelko jopa, sellainen että nousee puolustuskannalle jo valmiiksi. Vaikka ehkä pitäisi kuitenkin odottaa ja katsella tilannetta ensin, ja punnita, minkälainen ihminen on rasisti? Toinen osapuoli ei osaa päästää irti nuoruudestaan, ainakin sitä mieltä itse olen, sori jos olen väärässä, ja toista osapuolta en oikein tunne enää, mutta on ainakin yleensä ollut fiksusti elävä. Mutta joo, tästä tulee minun Sherlock Holmes-moment. :D

Ja sitten tähän päivään...

Turun reissu siis takana. Ja tosi mukavaa ja rentouttavaa oli! Aisha käyttäytyi ensimmäistä kertaa koko matkan, kuin enkeli. :) Söi kiltisti ravintolassa ja nautiskeli itsekin kaupungista. Käytiin Dennis Pizzeriassa syömässä ja tytärpuoleni lääkärin vastaanotolla. Oli oikein onnistunut reissu! Seuraavaksi voisi kyllä jäädä yöksi, että ehtii käymään kaupungissakin. :))
Lisään automatkasta ja meidän talon hissistä, minusta, otetun kuvan alle. :D Oikein muuta ei tullut otettua koko matkasta. Aishaa tulee viihdytettyä aina niin paljon, ettei ehdi hirveesti kuvailemaan.  Lisäsin myös yhden kuvan kirjoista, jotka tarttuivat kirjastosta käteeni. :> Mutta siis lisää tällaisia päiviä! Ja olen niin ylpeä, että saan olla tuollaisen lapsen, kuin Aishan Mami! Alhamdulillah. <3

Rakkauden määrä sinua kohtaan on sanoin kuvaamatonta. <3


Kevyttä iltalukemista. ;)
- Eveliina

sunnuntai 14. lokakuuta 2012

Relax.

Hei,

Okei. Tehdään tänään näin, RENTO blogi! Eilinen oli aika rankkaa tekstiä jollekin, tiedän, mutta... Jep! :) Eli tänään oli Benyaminin nimiäiset, oli aivan ihana tapahtuma, jossa Imaami lausui rukouksia ja hänen 2-vuotias tytär teki rukousasennot upeasti, oli aivan syötävän suloista!  Juhlaan saapui myös Einin edesmenneen parhaan ystävän mies ja lapset + hänen äiti, joka oli niin ystävällinen ja ihana, voisin aivan hyvin kuvitella olevani hänen kanssaan erittäin hyvissä väleissä! :) Kun lähdin hän tervehti minua sillä kauniilla tervehdyksellä, jonka Jumala on meille Muslimeille säätänyt keskenämme sanottavaksi: Salam Aleikyum! Todella mukavat juhlat! :)
Aisha oli aivan taivaissa ja leikki pienten lapsosten kanssa ja nyt vain toivoo, että itsellä menisi kaikki sen verran hyvin, että pystyisi yhden vaavin lisää pyöräyttämään. ;) Aishalle ystävä jakamaan elämän tyrskyt ja onnet, samat arvot, sama veri ja kasvatus. :))
Myöhemmin Milla-siskoni tuli kylään ja otettiin muutamia kuvia, jotka lisäsin tuohon alle. Oli muutama aika onnistunut syksyinen kuva! Millan kanssa oli hauska viettää pitkästä aikaa laatuaikaa! <3 Kiitos kuvista ja hauskasta seurasta!
Ja eilisestä blogista sen verran, että ne jotka siitä vetivät herneen nenäänsä, ei ole minun keksimääni juttua, vaan ihan mitä olen kuullut puhuttavan. Ja jos joku osaa lukea, on se aivan selvää tekstiä, ja puhun siinä lähinna tädistäni. Mutta kaikilla ei sitä semmoista ns. juonessa pysymisen taitoa ole. Mutta toivottavasti kun muutaman kerran lukaisee, siinä mainitaan: hän haukkui ja etenkin tätini. Ja juttu jatkuu siitä... Mutta okei, tottakai voi osua arkaan paikkaan, kun kirjotellaan rakkaimmista, mutta on myös paha kun haukutaan rakkaimpia! <-- viitaten minun rakkaimpiini. Mutta jokaisella on oma näkemyksensä asioista, ymmärrän.

Ja sitten ne kuvat:





















- Eveliina

lauantai 13. lokakuuta 2012

Juuri niin.

Moikka!

Tänään on ollut oikein kiva päivä tyttären kanssa. Päivä sujui sutjakkaasti ja sain aikaseksi ottaa kaapin kätköistä espresso/cappuccinokeittimen kaapista ja tein itselle ihanan cappuccinon. :) Oli ihanaa ja rentouttavaa nyt kun kylmätkin ovat saapuneet. 

Mutta sitten vähän syvällisempiin asioihin... 


Elämän epäreiluus kyllä joskus on maailman ärsyttävin asia, vieläkään ei tiedä, kuka on puolellasi ja kuka oikeasti vettuuntunut Islamistani. Sitä alkaa miettimään, että mikä tässä kaikessa on se paha? Miksi ihminen ei saa tehdä parannusta, ja miksi aina mieheni saa kaiken syyn siitä, että minusta tuli Muslimi? Eikö minulla muka ole omaa järkeä ja päätäntävaltaa? Ehkä minun elämässä on asioita, mitä ulkopuoliset eivät tiedä, mikä sai minut hakemaan jotakin muuta elämääni? Lohtua, suojaa, apua ja johdatusta. Ehkä. Mutta eivät he sitä ajattele, rasisti kasvattaa rasisteja, epäilijät pysyvät aina epäilijöinä. Ja katkera ihminen katkeroituu lisää. Olen aina ollut/yrittänyt olla hyvä sydäminen ja auttavainen, ja nyt kaikenlisäksi vastuuntuntoinen. Olen lapselleni loppuun asti hyvä esimerkki ja hyvä kasvattaja, vaikka se tarkoittaisi, että menetän kaikki Teidät epäilijät/haukkujat. Ei se haittaa. At least I got my family.





-Eveliina

keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Vauva vieraita tulossa! :)

Hei lukijat,

On kulunut kauan taas kun olen viimeksi kirjoittanut, mutta halusin kirjoittaa vasta, kun olen saanut joitain kuvia aikaiseksi. :)

Eli päivät ovat kuluneet kaupungissa ihaillen uusia syysvaatteita. Einin kanssa käytiin juuri joku päivä ja löysin Aishalle leluja ja vaatteita, oli muuten ensimmäinen kerta kun menin kaupunkiin ilman Aishaa, ja oli kamalaa! Aisha oli mummulla hoidossa. Oli niin yksinäinen olo ja mietein kenelle puhun linkka matkan ja ketä vahdin. Oli todella outoa.  Mutta pääasia on että Aishalla oli ollut hauskaa ja oli kiva viedä tuliaisia hänelle. :)
Huomenna ja ylihuomenna on tiedossa vaavin hoitoa, kun Eini antaa vauvansa hoitoon meille, kun hänellä on nimiäisten järjestelyt kesken. Minusta ja Basristakin tulee semmosseet epäviralliset kummit, Muslimithan ei periaatteessa semmosseehen usko, mutta me ainakin haluttiin suostua, koska ei lasta kuitenkaan kasteta, ja lapsi on myös Muslimi. :)
Oli outoa, miten kun menin kauppaan Aishan kanssa ja olin pukeutunut tuohon turkoosiin huiviin, joka näkyy alhaalla, ihmiset tuijottavat ja jopa paheksuvatkin, oli toki joitain ihaileviakin katseita, huivia kohtaan siis, mutta kuitenkin, en ymmärrä mikä siinä voi olla niin kauheaa. Kaupungissa kun olin, sain jopa joltakin myyjältä kehuja sen väristä, mutta useimmiten ihmiset vain tuijottavat. Siinä yleensä onkin se suurin syy, miksen käytä joka päivä hienoja huiveja, vaan minulla on yleensä tylsä musta huivi. No, toivottavasti Poriin saapuisi kauhea määrä Muslimeita, jotka käyttävät huiveja, että täälläkin meitä alettaisiin kohdella kuin normaaleita ihmisiä.

Sitten alhaalla joitain kuvia, mitä sain aikaiseksi ottaa:

Päivän vaatteista hieman kuvaa. :)


Kuvan lisäsin siksi, että siinä näkyy tuo minun beige Objectin takki
jonka hankein 30 €:lla Zalandosta. (OVH 79,95) eli oli aika löytö.

Näillä meikkaan useasti itseni. Uusin hankinta Eyeliner MaxFactorilta.
Sekä Maybellinen Color Tattoo voidemainen luomiväri, värinä kulta. On suosittu väri sitten, kaikista paikoista oli ostaessani melkein loppu. 

Christina Aguilera Collection. Olen hieman Christina-friikki. :)
Synttärilahjaksi tiedossa uusin hajuvesi äidiltäni, Red Sin, jota en
malta millään odottaa. :)


Kynsilakat ovat yksi intohimoni. Ensimmäistä kertaa elämässäni
kynteni ovat niin hyvässä kunnossa, kiitos käsin tiskauksen, että
haluan lakata ne jatkuvasti, ja mieluusti eri värillä Uusin hankinta on
Goshin kynsilakka, värinä Rusty, mieheni osti sen minulle 5 €:lla. (ovh 9,90)
Levittyy kuin unelma ja on yksi parhaista merkeistä, joita olen kokeillut.

Siinä kynsilakat joita on vielä jäljellä. :D Näyttää aivan pieneltä
armeijalta. :)

Mutta tämä postaus oli kai tässä, olen iloinen, että sain jakaa jotain taas itsestäni kanssanne. :) Kiitos kärsivällisyydestä yhä, olen oikeasti aika kiireinen kotiäiti. :)) Ja postausehdotuksia ottelen myös ilomielin vastaan! 

- Eveliina